keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2008

ylistys keväälle


Rooman reissu tuli ja meni, enkä ole siitä ehtinyt raportoimaan, vaikka niin lupailin. Kamalasti kouluhommia vielä pari viikkoa, sitten kiireet pitäisi helpottaa. Viikonloppunakin olisi pitänyt tehdä töitä, mutta en onnistunut pysymään poissa puutarhasta, ja siinähän pari päivää sitten viärähtikin kevättouhuissa. Tässä keväisiä fiiliksiä kuvin. En edes muistanut kuinka ihanaa puutarhassa on!


Kuvassa oikealla puolella seisoo uusi avustajamme 'Mr tuutti', joka rouskuttaa oksia niin paljon kuin niitä jaksaa sille syöttää. Aivan mahtava kaveri!!

Odotan innolla miltä tulppaaniympyrä näyttää kukassa. Tässä on muistaakseni valkoista ja sellaista tumman punaista, melkein mustaa.

Näin paljon on jo vihreääkin. Narsisseja ja kevätvuohenjuurta.

Ja tässä penkissä nousee myös tulppaaneja.

Poikakin nautti ensimmäisistä lämpimistä päivistä. Oli kysellyt jo niiiin monta kertaa, että koska äiti päästään kaivamaan matoja:) Ja löytyihän niitä.

Tästä kaadettiin yksi iso koivu. Saadaan vähän iltaaurikoa puutarhaan.

Ah mainio komposti. Senkin kimppuun piti tietysti jo rynnätä, ja miten hyvältä ihka ensimmäisen kompostini multa jo näyttikään!

sunnuntaina, maaliskuuta 30, 2008

ihanuuksia luvassa

Ensi perjantaina lähdemme Roomaan. Sieltä odotan eniten ihania historiallisia puutarhoja, katuja ja aukioita. Eniten kuitenkin odotan pääsyä Tivoliin ja Villa d'Esten vesipuutarhaan, missä vesi esiintyy kaikissa eri olomuodoissaan. Puutarhataiteen historian opettaja totesi "kyllä sellainen puutarha tekee ihmiselle todella hyvää". Kuvassa sadan suihkulähteen kuja.


Alkaa matkakuume nousemaan. Lupaan tehdä raportin matkasta erityisesti puutarhanäkökulmasta.

perjantaina, maaliskuuta 28, 2008

Viherkasvini, osa 2

Viherkasveistani esttelen toisena rahapuun, joka viihtyy makuuhuoneen ikkunalaudalla. Tämä on melko vanha kasvi, ja se oli jo Pikulla kun tapasimme. Välillä olen poikkaissut ylipitkiksi innostuneita oksia ja juurruttanut niistä muutaman poikasen. Alla yksi elinvoimainen jälkeläinen, joka on kai joskus päässyt kuivahtamaan ja siksi kasvaa tuollatavoin roikkuvasti. Mutta minusta se on vain hauskan näköistä. Rahapuu on helppo ja kiva kasvi.

En ole vielä tänäkeväänä vaihtanut multia yhteenkään viherkasviini. Pitäisi ehkä ryhdistäytyä, kun mullatkin on jo ostettuna, mutta haluaisin saada ensin hankittua myös muutaman uuden ruukun.

lauantaina, maaliskuuta 22, 2008

huimaa menoa

Käytiin tänään uudessa sisähuvittelupuistossa, Huimalassa. Hauskaa oli varsinkin epulla, ja tekemistä riitti moneksi tunniksi. Hintakin oli kyllä niin huima, ettei sinne olisi kannattanut ihan muutamaksi tunniksi mennä, ja eväät olisi pitänyt ottaa mukaan, vaikka olihan siellä kyllä kahvilakin. Eppu oli neljän tunnin riehumisen jälkeen ihan poikki. Pomppulinnat, seikkailulabyrintti, tramboliinit, autorata ja mitäkaikkeasiellänytolikaan tekivät kyllä tehtävänsä. Yllättävän monipuolinen paikka, kyllä tuo kurakeleillä ulkoilun voittaa.




Livahdettiin Pikun kanssa välillä ostoksille, kun siskoni jäi epun kanssa huimailemaan. Tuli hankittua tällainen lokki-nojatuoli, vaaleansinisellä vakosamettityyppisellä kankaalla, ja pyöreällä metalli-jalalla. Saadaan se joskus kuukauden päästä.

perjantaina, maaliskuuta 21, 2008

Hyvää pääsiäistä!

Meillä onkin ihan oikeita pääsiäispupusia:)


Kyllä ne ovat sitten sulosia. Nämä ovat noin kolmen viikon ikäisiä. Nimiä ei ole vielä annettu.

oksat pois


Innostuttiin leikkaamaan koko vanha pensasaita matalaksi. Kyllähän siitä näin tulee varmasti hyvä, mutta vähän kyllä häiritsee ajatus, että nyt muutamaan kesään ei ole mitään suojaa puutarhassa touhuillessa. Eihän täällä maalla kyllä mitään vilkasta liikennettä ole, satunnaisesti naapurit vierestä kulkevat.


Kaljulta näyttää kun oli tottunut aitaan, mutta kaipa tähän tottuu. Kun kesä tulee niin vihreys ja kukat vievät huomion. Kartivalkokuusikin sai tänään kevätasunsa, ettei pääse ruskettumaan. Maa on nyt vähän jäätynyt ja aurinko paistaa lämpimästi.

sunnuntaina, maaliskuuta 16, 2008

nyt saa tulla

Nyt saa kevät sitten tulla ihan vapaasti, koska sain tänään rakennettua taimilavan. Aika talviselta näyttää tosin kuvassa, mutta todellisuudessa tuo muutaman sentin märkä lumi sulaa varmasti muutamassa päivässä. Huvittavaa oli kuitenkin hangessa nikkaroida:) Lavan päälle tulee kanneksi noita vanhoja ikkunaruutuja, joita löytyy vino pino. Hyvä että tulee niillekin käyttöä. Jalustaksi ajattelin vielä latoa tiiliskiviä. Ei tämä nyt mikään kaunein viritys ole, mutta toivottavasti toimii.

Lavaan aion sitten huhtikuun puolella kylvää jo melko runsaaksi kehittyneen siemenvarastoni. Vielä en tiedä kannattaisiko lava täyttää suoraan mullalla, vai laittaa sinne erillisiä ruukkuja ja laatikoita?

Vaikka lunta tulikin vielä muutama sentti, niin tämä näky toi kyllä viimeviikolla todella kevään tuntua. Kaupunkikotimme edustalle viime syksynä aikaansaamani narsissit ilmestyivät maanpinnalle! Näitä laiteettiin maahan jotain sata, ja ovat iloinen näky, kun vihreät versot loistavat oranssin katteen seasta. Toivottavasti kasvavat ja kukoistavat! Samoista penkeistä kahden rapun edestä löytyy myös 250 tulppaanin sipulia.

torstaina, maaliskuuta 13, 2008

projekti etenee

Tänään väsäsin ensimmäistä kertaa näkymäkuvia koneella harjoitustyötä varten. Tuli senverran hienoja mielestäni, että ajattelin laittaa näytille. Nämä suunnitelmat on siis samalle alueelle josta esittelin valokuvia aiemmin. Tarkoitus ei siis ole että kuvat olisivat täysin realistisia, vaan niiden on tarkoitus olla enemmänkin tunnelmakuvia.


viherkasvini, osa 1

Ajattelin tässä esitellä vähitellen kaikki kodistani löytyvät kasvit. Ei niitä ole valtavasti, mutta joitakin kuitenkin. Tilaa ei oikein ole uusille, koska en halua kuitenkaan mitään viidakkotunnelmaa.

Ensimmäisenä saavata kunnian olla nämä pienet kaktukset. Miehelläni oli vatava kaktus kun tapasimme, ja sillä oli paljon näitä poikasia. Jossain vaiheessa irrotimme isosta tämän perheen, kaktukset siis kuvastavat meidän perhettämmä; isä, äiti, lapsi ja koira:). Iso emokaktus annettiin miehen kaverille. Nämä ovat pärjänneet hyvin pienissä lasipurkeissaan , vaikka muistankin kastella niitä vain todella harvoin(olen kyllä joskus onnistunut kaktuksenkin tappamaan kuivuuteen). Joskus voisin tehdä näistä asetelman yhteen isompaan astiaan, johon voisi sitten liittää lisääkin kaktuksia, jos perhekin vaikka joskus kasvaa.

tiistaina, maaliskuuta 11, 2008

itää jo!


Tarkastelin pusseja jotka olin valmistellut kylmäkäsittelyyn laitettavaksi, ja huomasinkin että kultalakat ja nauhukset olivat jo alkaneet hiekassa itää! En edes ehtinyt saada niitä jääkaappiin saakka. Kultalakassa oli jo muutama kunnon pikku verso. Kiireesti laitoin ne multaan. Vähän turhan ajoissa ovat kyllä, olin käsittänyt että nämä olisivat hitaita itämään:/

lauantaina, maaliskuuta 08, 2008

aloitettu on

Nyt kun innostuin postailemaan, niin laitetaan vielä kuva kevään ensimmäisistä kylvöksistä, jotka on siis tehty eilen.

Kuvassa myös avustaja. Kylvetty on siis

kelloköynnös
mustasilmäsusanna
ahkeraliisa
dorianvillakko

syksyn sipulit

Laitan vielä tähän listan syksyllä istuttamistani sipuleista, koska se jäi silloin tekemättä.
Elikä seuraavia toivoisin keväällä maasta ilmestyvän.

Tulppanit:
Spring green 10
Ballade 10
Queen of night 40
Parrot Texas gold 20
villitulppaaneja 40
sekä
jotain valkoisia yksinkertaisia 40
ja ylläri kaupanpäälliset 20

Narsissit:
valkoisia 20 kpl

Muuta:
balkaninvuokkoja 25
krookus Prins claus 20
valkoista hentohelmililjaa 25
kirjopikarililja 50

Tämän enempää en olisi jaksanutkaan istuttaa, ja tilakin loppui, koska kaikkiin penkkeihin laitoin jotain.

Ainakin villitulppaaneista osa jo alkoi pilkistää maasta alkuvuoden leudoissa säissä, mutta nyt ovat jääneet lumen alle. Tovottavasti eivät ole parat kärsineet.

lapsiperheen lauantaiaamu

Ihastelen usein blogeissa kuvia ihmisten kauniista kodeista ja tavaroista. Koskahan saan sellaisen kodin? Lauanatai aamuna meillä näyttää kutakuinkin tältä...

...Epun nurkassa...

...keittiön pöydällä...

...olohuoneen pöydällä...

...sivupöydällä...


...ja keittiössä.

Mistä tämä kaikki roina ja sotku tulee, ja miten siitä pääsee eroon? Kertokaa viisaammat joilla on kaunis ja puhdas koti. Siivoaminen ei tunnu auttavan, koska seuraavana päivänä on taas ihan samanlaista.

Toisaalta, pidän kyllä meidän kodista, eikä minusta ole tarpeellistakaan että kaikki on aina viimeisen päälle järjestyksessä ja tip top. Kotona pitää saada olla rennosti. Ja sitten välillä(ai milloin?), kun yhdessä siivotaan kaikki kuntoon, niin oi sitä autuutta kun saa hetken ihastella kaunista kotia!

perjantaina, maaliskuuta 07, 2008

projekti

Nyt kun innostuin, niin ajattelinpa esitellä projektia, joka on tällähetkellä työn alla koulussa. Siis tätä minun oikeastaan pitäisi ytkin tehdä, eikä kirjoitella missään blogissa... No ihan nopeasti vaan.

Elikä suunnittelen puistoa alueelle, missä sijaitsee linnustollisesti tärkeä tekolampi(vedenpuhdistamon ylivuotoallas), hevoslaitumena käytettävä tulvaniitty, maankaatopaikka ja kaiken taustalla kohoaa lämpövoimala. Aluetta halkoo myös voimalinjat sekä pieni joki, tai paremminkin oja, joka laskee voimalaitoksen vieressä mereen.

Taivaalla tapahtuu.

Tässä tulee sitten joitakin tunnelmia alueelta, auringonlaskun aikaan. Alue kiehtoo minua, ja kaikessa karuudessaan siellä on itseasiassa kaunista ja kiinnostavaa ympäristöä. Suunnittelukohteena se ei ole mikään helppo, koska huomioitavia asioita on paljon. Eikä ole mitään itsestäänselvää syytä miksi tänne pitäisi "rakentaa" puisto. Alueella kulkee jo nyt ulkoilureitit ja se suosittu muunmuassa lintubongareiden keskuudessa.

Tähän aikaan vuodesta oli kyllä valitettavasti hiljaista lintujen suhteen. Kävin kyllä paikalla kesälläkin, ja silloin lammella oli tosiaan yllättävän paljon elämää.


Putkilinjan betonikuoren päällä pystyy kävelemään.

Päätin ottaa linnut suunnittelun lähtökohdaksi, koska ne kuitenkin pitää ottaa huomioon. Työn i nimi on 'lentoreitit' ja olen suunnitellut alueen halki kulkemaan neljä reittiä, joista kukin kuvaa yhtä alueella oleilevaa lintulajia. Reittien kautta ihminen pystyy havaitsemaan aluetta eri näkökulmista, häirtsemättä lintujen eämää. Tai ainakin syntyvä häiriö pyritään minimoimaan.

No nyt pitää jatkaa hommia, eihän tästä päivästä tule taas mitään...

artsua kotiin

Pakko esitellä taulu, jonka Piku teki olohuoneseen. Pidän siitä, ja se sopii tuohon vihreälle seinälle. Piku on tosissaan innostunut tuosta harrastuksesta, nyt suunnittelee jo seinän kokoiseen kankaan virittelemistä. Siitä vaan, sanon minä. Tosin kohta pitää hankkia isompi koti, missä on isompia seiniä, tai sitten alkaa myymään tauluja. Muutama vuosi niin saa näyttelyn pystyyn... heh.

torstaina, maaliskuuta 06, 2008

Oli pakko vähän muuttaa näitä blogin värejä, ehkäpä saisin tästä inspiraatiota kirjoittaa vähän useammin, siis jos joskus ehtisi ja muistaisi. Tuo otsikon alla oleva kommentti, ja mihin koko blogin nimikin perustuu, ei oikein enää tunnu pitävän paikkaansa. Nykyään kun laitan pojan nukkumaan, jatkan yleensä töitä:/

lumileikkejä vihdoin!

Ehdittiinpä saada edes muutama luminen päivä vielä tänä talvena. Viime viikonloppuna tuli pari senttiä lunta ja heti piti päästä purkamaan ylimääräistä energiaa "kinoksiin". Eli riivittiin kolalla lumet lähes koko tontilta, jotta saatiin aikaiseksi n. 2,5 metriä korkea lumimies. Siitä tuli aika siisti!


Tahtoo lisää lunta, ja sitähän on nyt tällä viikolla tullutkin ihan kivasti, mutta sen lisäksi tahtoo vapaa aikaa. Sitä ei todellakaan juuri ole.

Onneksi on siemenpuuhat. Kaiken kiireen ja stressin keskellä, voi aina paeta hetkeksi siementen pariin. Silloin mieli lepää. Tästä harrastuksesta on tosiaan tullut terapiaa itselleni. Tänä vuonna(jopa toinen kevät kun siementen kanssa enemmän puuhailen), olen kyllä innostunut ehkä vähän liikaakin. Tuntuu että tahdon saada kaiken, eikä mikään riitä:). Siemeniä on kertynyt jo aikamoinen kasa; tilasin ensin muutamia siemeniä netistä, esimerkiksi neidonhiuspuuta ja tyrniä, sekä joitakin perennoja joita ehdottomasti halusin, kuten varjoliljaa ja unikoita, sekä vähän erikoisempia auringonkukkia.

Sitten törmäsin siemenketjukirje-toimintaan ja pääsin osallitumaan elämäni enimmäiseen siemenkirjeeseen. Sieltä löytyi muutama mukava yllätys. Aloittelijana oikeastaan kaikki kukat ovat minulle vielä uusia ja ihmeellisä erikoisuuksia. Se onkin tässä nyt ongelmana, että en ole vielä löytänyt sitä, mikä on se oma juttuni ja mihin haluan erikoistua tässä puutarhaharrastuksessa, joten nyt haalin kaikkea, siis koristekasveja lähinnä. Hyötykasvit olen vielä toistaiseksi jättänyt rauhaan.

Oikeastaan on toistaiseksi vain yksi perenna, joka ei innosta, ja se on lupiini. Puutarha-aiheisia palstoja ja blogeja tutkiessani olen huomannut, että monet harrastajat ovat ihastuneita lupiineihin. Itse en voi sitä käsittää, koska vanhempieni luona, missä siis puutarhani sijaitsee, lupiini on vallannut entisen niityn ja kaikki ojan pientareet. Voisi sanoa että olen saanut siitä kasvista tarpeekseni, enkä todellakaan halua tavata sitä puutarhasta.

Vieläkin on siemeniä tulossa, sillä tein myös tänäkin vuonna varauksen quun ihanasta siemen tarjonnasta. Postia odottelen. Quulta onkin tulossa joitain tämän kevään siemensuosikeistani, eli mm. japaninhanhikkia ja kirjohanhikkia. Jotenkin tuollaiset suhteellisen yksinkertaiset, mutta kaunislehtiset kasvit viehättävät. Odotan mielenkiinnolla saanko niitä kasvamaan.

Vielä en ole mitään kylvänyt, mutta olen tässä muutaman päivän ajan tutustunut siementen kylmäkäsittelytekniikan saloihin. Sattuu nimittäin olemaan useampia siemeniä, jotka tarvitsevat käsittelyn itääkseen. Nyt olen onnistunut hankkimaan hiekkaa(pitikin juuri sataa lunta, jouduin ostamaan akvaariohiekkaa eläinkaupasta), ja laittanut siemenet pusseihin kosteaan hiekkaan imeytymään. Parin päivän päästä ne voi siirtää jaakaappiin. Katsotaan onnistunko homehduttamaan siemenet pusseihinsa.

tiistaina, tammikuuta 01, 2008

uusi vuosi, uudet tuulet, toivottavasti

Uuden vuoden kunniaksi sain poskiontelontulehduksen; jo eilen pää oli oudosti kipeä silmän tienoilta ja nenä tukossa. Särkylääkkeellä olo koheni kuitenkin sen verran, että ajattelin lähteä illalla juhlistamaan vuoden vaihdetta. Juhlat venyivät aamu viiteen. Kuuden maissa herään kun silmän seudulle sattuu senverran kipeästi, että pelästyn. Niskakin on ihan jumissa ja sydän jyskyttää. Vähäisellä unella saattoi kyllä olla myös vaikutusta olotilaan, mutta päätin lähteä heti yhdeksäksi päivystykseen tsekkaamaan tilanteen. Lääkäri määräsi antibiootteja ja lepoa.

Palasin kotiin jatkamaan unia ja kummasti olo siitä paranikin. En käynyt vielä hakemassa antibioottejakaan, poskiontelontulehdus voi ilmeisesti parantua itsestäänkin. Oli kyllä aika epätodellinen olo seistä uudenvuoden päivänä ennen yhdeksää aamulla bussipysäkillä, parin tunnin yöunilla, ketään ei liikkunut missään, kaikki oli ihan pysähtynyttä. Hetken mietin olinko nähnyt vaan unta särystä, kun särkylääkekin vaikutti jo. Mutta en ollut kuitenkaan.

Jotain hyötyä on olla kipeänä. Makasin koko päivän sohvalla ja katselin telkkaria. Punaisessa langassa tuli erittäin mielenkiintoinen juttu dokumenttielokuvaohjaaja John Websteristä, joka huolestui ympäristön tuhoutumisesta ja päääti perheineen lopettaa öljyn kuluttamisen vuodeksi. Perhe on tavallinen, keskiluokkainen, espoolainen; isä, äiti ja kaksi lasta. He luopuivat autosta, lentämisestä ja kaikenlaisten uusien muovituotteiden ostamisesta. Vaihtoivat ekosähköön, ja soutivat 8km matkan mökille ulkosaaristossa, koska moottorivenettä ei voinut käyttää. Kulutustuotteiden osalta kiletäytyminen tarkoitti luopumista mm. hammastahnasta, sukkahousuista, eivätkä lapset saaneet uusia muovileluja. Kaikkein vaikeinta oli kuitenkin perus elintarvikkeiden ostaminen, koska lähes kaikissa pakkauksissa on muovia.

Webster kuvasi peheen elämästä öljyttömän vuoden aikana dokumenttielokuvan, joka tulee ilmeisesti ensi-iltaan alkuvuodesta. Odotan todella mielenkiinnolla. Ohjelmassa näytettiin joitakin klippejä elokuvatsa, mm. John prisman hyllyjen välissä, yrittäen kysellä myyjältä, onko olemassa vessapaperia, joka ei olisi pakattu muoviin. Tämä leffa pitää kyllä nähdä.

Pitäisiköhän ohjelman innoittamana tehdä jokin uuden vuoden lupaus. Voisin luvata, että vuonna 2008 lupaan harkita kahdesti kaikkia ostoksia joita teen. Jos on pienikin epäilys että tuote on turhuutta, niin jätän sen ostamatta. Hups, meninkö siis lupaamaan tämän...

Periaatteessa luulen olevani melko ympäristöystävällinen kuluttaja, tai no, ainakin hieman keskivertoa parempi. Toisaalta opiskelijana ei ole edes varaa kuluttaa niin paljon, mutta toisaalta en aina raaski ostaa esimerkiksi luomua, tai muuta ympärisöystävällisempää tuotetta, korkeamman hinnan vuoksi. Mietin kuitenkin näitä asioita, ja tietämykseni uskoisin olevan näissä jutuissa melko hyvällä tasolla. Poen myös säännöllisesti huonoa omaatuntoa kuluttamisesta. Kuitenkin monesti nämä asiat pääsevät unohtumaan arjen vilskeessä, eikä vaan jaksa aina olla niin tietoinen kaikesta. Siksi pikku muistutus ei ole ikinä pahitteeksi, ja siinä Punaisen langan haastattelu onnistui hyvin. Voisi taas miettiä miksi olenkaan siellä autokoulussa. ..