Joulu sitten tuli ja meni. Palasin eilen itse kotiin vanhempien luota ja jätin pojan sinne hoitoon muutamaksi päiväksi. Pitää saada tehtyä rästihommia nämä välipäivät. Kasvillisuuden käytön kotitentti on nyt kirjoitettu, mutta flunssa kiusaa, joten hidasta tämä työnteko. Vielä pitäisi valmistella esitystä Australian maisema-arkkitehtuurista.

Sää on kurja ja masentava. Harmitti kun katselin ikkunasta puutarhaa ja se on aivan lumeton ja ankean näköinen. Pitäisi varmaankin istuttaa lisää ainavihantia kasveja, jos alkaa olemaan nämä talvet tällaisia. Alan kyllä todella jo odottamaan kevättä.

Siivotakin pitäisi. Taas tuli kassikaupalla lisää tavaraa joululahjoista. Mihin tämän kaiken roinan kanssa joutuukaan. No onneksi saatiin ihan hyödyllisiäkin juttuja, kuten uusi leikkuulauta ja viinilaseja, eikä eppu onneksi saanut montaa lelua. Kirjoja kylläkin, eikä niillekään oikein enää ole tilaa. Pitäisi joskus ehtiä tehdä kunnon suursiivous ja kerätä kamaa kirppikselle, mutta kun ei ikinä ole aikaa. Tavara ahdistaa.

autokoulussa

Minä olen autokoulussa. Siis minä joka olen koko ikäni dissaillut avoimesti yksityisautoilua, ja jopa väittänyt että en koskaan hanki korttia. Ja vielä mitä, pakko myöntää että ajaminen on kivaa! Se on suorastaan kutkuttavan jännittävää ja vapauttavaa. Kun itse istuu ratissa ei kuule autojen meteliä, eikä haista pakokaasuja. Autossa on lämmintä ja mukavaa, radiosta soi hyvä musiikki.

No, manaan kyllä vieläkin päivittäin bussipysäkillä seistessäni niitä(useimpia) ihmisiä, jotka ajelevat yksiin autoillaan ja tukkivat tiet. Mutta nyt ehkä ymmärrän heitä hieman paremmin. Emme ole aikeissa hankkia autoa ainakaan vielä, ja jokatapauksessa tulen kulkemaan aina ahkerasti julkisilla. Mutta jossain määrin kai olen kääntänyt takkini, koska mielessäni on jo lista paikkoja joihin vihdoin pääsen käymään(vanhempieni autolla), ja joihin ei ole tullut lähdettyä ilman autoa. Haaveissani siintää ensi kesä ja kesälomareissut, joilla minäkin saan nyt päättää reiteistä, kun olen myös kuljettaja. Tasa-arvo saapuu tähänkin asiaan.

Eipäs kyllä pitäisi vielä hyppiä riemusta, ajotunteja on takan vasta viisi, ja teoriakin on puolitiessä. Ei se kuitenkaan mitään vaikeaa ole. Huomenna pääsee taas, melkein en ole malttanut odottaa viikonlopun yli.