Ilahduttavia löytöjä

Täällä sitä ollaan kotona edelleen, tarkalleen viikko yli lasketun ajan. Eilen minulla oli jostain syystä ihan älyttömästi energiaa. Pesin kylpyhuoneen lattian, siivosin pari kaappia ja kävin kaupassa... Illalla kutsuttiin vielä naapurin pojat jätskille KJ:n nimppareiden kunniaksi.

Siivotessa tekee kaikenlaisia löytöjä. Tämän kuvan mies on maalannut opiskeluaikoinaan ja päätin tehdä siitä KJ:n huoneeseen taulun. Täytyy vain hankkia jostain A0 kokoinen pahvi, jolle kuvan voi kiinnittää, niin siitä tulee skarpin näköinen. Maalaus sopii täydellisesti huoneen värimaailmaan ja verhojen teemaan.

Mummoltani sain viikonloppuna lainaksi tämän vanhan kalenterin. Siitä ollaan selailtu nimivaihtoehtoja tulokkaalle. Löytyyhän noita nimiä muualtakin, mutta tässä on yksinkertainen aakkostettu luettelo nimipäivistä, ja pelkästään vanhoja nimiä. Jotain suosikkeja on jo, mutta kyllä tästä tulee taas vaikeaa... Mummoni naureskeli kun kerroin, että katson hesarista nimivaihtoehtoja kuolinilmoituksista, en suinkaan kastetuista/nimen saaneista.

Miehen isän vanha minikarttapallo. Suloinen.

Ja tämän valokuva-albumin löysin miehen vanhasta huoneesta. On varmaan 80-luvulta. Sattui sopivasti, koska tarvitsin juuri KJ:lle uuden albumin. Kuvien asettelu ja kiinnittely albumiin on kyllä todella aikaa vievää puuhaa, mutta tuleehan näistä kivoja muistoja. En voisi harkita sellaista valmista valokuvakirjaa, jollaiset tuntuu olevan nyt suosittuja. Onhan tässä paljon enemmän fiilistä sommitella kuvia sivuille ja sitten kirjoitella kommentteja käsin. Väliin mahtuu vaikka joku piirustuskin yms.


Näihin pitää vielä kirjoitella jotain...

talviurheilua

Viikonloppuna päästiin oikein kunnolla testaamaan erilaisia talvilajeja. KJ kokeili ensimmäistä kertaa suksia. Veljeni näytti mallia.
Näinkin voi käydä. Käytiin myös luistelemassa ja rakennettiin lumilinnaa. Tosin itse en tämän mahan kanssa pystynyt kuin katselemaan vierestä, mikä harmittaa kovin. Nyt on jo viides päivä yli lasketun ajan.

Ja minä suunnittelin hyötytarhaani hangen keskellä. Tähän se tulee, vajan päätyyn. Paikalla on ollut kanala joten maan luulisi ainakin olevan ravinteikasta. Nykyään tässä kasvaakin nokkosia.

Aloitin myös puutarhakirjan, johon teen suunnitelmia ja muistiinpanoja.

Eilen olikin sitten lepopäivä viikonlopun jälkeen ja katseltiin totoroa. Tehtiin mustasta langasta oma "mustapallero", joka pääsi heti unileluksi.

Koneellakaan en jaksa enää kauaa istua, saisi jo vauva tulla maailmaan...

hyötysiemenet saapuneet

Tulin hehkuttamaan kun postiluukusta kolahti tämän kevään ensimmäiset siemenet. Tämä paketti sisältää lähinnä hyötykasvien siemeniä, mutta niistä olenkin tänä keväänä erityisen innoissani, koska aion perustaa ensimmäisen hyötykasvimaani. Osa näistä menee kyllä vanhempieni kasvihuoneeseen.

Olen myös saanut herätettyä pojassa puutarhainnostusta lupaamalla, että yritetään kasvattaa jättiläiskurpitsa. KJ on hulluna kurpitsoihin, ilmeisesti halloweenin ansiosta. Kaikki kauheahan on tuon ikäisen mielestä kiehtovaa. Toivottavasti onnistuttaisiin. Eikös se kannattaa laittaa suoraan kompostiin kasvamaan...?

Ja inspiraatiota olen hakenut niin kirjahyllyn lukuisista puutarhakirjoista, kuin uusimmista lehdistäkin. Vaikka nämä kotimaiset puutarhalehdet ovat kyllä kerta toisensa jälkeen sisällöltään jonkinlaisia pettymyksiä, niin kyllä niitä selaamalla aina saa ajatuksen liikkeelle.

Hyötypuutarhan mallia olen myös jo hahmotellut paperille. En halua mitään klassista symmetristä viritelmää, se tuntuisi niin teennäiseltä, kun ei puutarhassa mikään muukaan ole niin tarkasti kohdillaan. Joku muoto siinä pitää kuitenkin olla. Portiksi tulkoon yksinkertaisesti humalaseipäät. Tarkoitus olisi piirrellä tarkempikin suunnitelma paperille, kunhan ehdin.

Kaikki valmiina vauvaelämään

Nyt alkaa todella kaikki olla valmista vauvan tuloon. Sänkykin on saatu vihdoin koottua. Kattoon ripustin mobilen jonka askartelin esikoista odotellessa. Nyt se pääsi taas esille ja herättää lämpimiä muistoja.

Laskettu aika meni eilen, mutta mitään ei tunnu vieläkään tapahtuvan. Onneksi keksin kyllä päivisin kaikenlaista puuhaa, niin ei tule aika pitkäksi. Tosin koneellakaan ei enää pysty istumaan kovin montaa tuntia putkeen kun alkaa selkä väsymään.

En ole mikään kutojaihminen todellakaan, mutta esikoista odotellessa tuli hankittua muutama kerä hahtuvaa ja kudoin myssyn ja vaippahousut, jotka jäivät silloin kesken. Myssylle ei tullut ikinä käyttöä, koska siitä tuli liian iso, ja tajusin vasta nyt että sen voi pestä, jolloin villa kutistuu. Heitin siis hatun koneeseen, ja kas, siletä löytyi ihanan pehmeä huovutettu taaperon myssy. Koko on nyt ehkä yksivuotiaalle, mutta ajattelin jospa innostuisin kutomaan vielä yhden pienemmän.

Vaippahousut kudoin nyt valmiiksi, eikä niistä edes puuttunut kuin muutama rivi. Nekin näyttää kyllä aika isoilta, mutta toisaalta mallikin on mielestäni vähän hassu. Olen varmaan valinnut mallin sen perusteella, että se on ollut niin helppo, kun en tosiaan mikään kokenut kutoja ole. Olen ostanut yhdet hahtuvavillikset, joissa on paljon parempi malli. Pienet lahkeetkin olisi varmaan hyvät, niitä näissä ei ole.

Työn päättelemiseenkin tarvitsin avuksi tätä; kunnon retro käsityökirja 70-luvulta. Ihan käypä opus sellaiselle joka ei osaisi muuten edes luoda silmukoita.

Kirjan kuvitus ja neulemallit ovat ilahduttavia, jotkut jopa ihan kivoja.



Ehkäpä jätän kuitenkin neulomisurani tähän. Paitsi sen yhden pienen myssyn voisi vielä tehdä, kun lankaakin on sen verran jäljellä.

Sen sijaan haluaisin kovasti saada ompelukoneen, sillä ompelusta olen aina pitänyt. Ei vaan ole viime vuosina ollut aikaa moisille harrastuksille. Jotain verhoja on välillä tullut ommeltua äidin tai anopin luona, mutta molempien koneet ovat reistailevia, vanhuuttaan kai, joten en ole päässyt niiden kanssa oikein sinuiksi. Oma ompelukone olisi kyllä ehdottoman kiva. Ja mitähän sitten ompelisin... vaatteita tuskin, mutta jotain pikkukivaa, esim. tyynyjä ja ehkäpä leluja. Kyllähn sitä voisi keksiä vaikka mitä. Roolivaatteita pojalle! Ehkä voisin vielä yrittää selvittää saisiko sitä anopin konetta kuntoon.

Pojan huoneessa

Tässäpä meidän K.J: n huonetta, jota kuvailin huvikseni, kun nyt on vihdoin saatu se valmiiksi. Työpöytä on puuttunut pitkään, mutta nyt sekin on paikallaan. Kirppikseltä muutamalla kympillä tekemäni löytö maalatiin mustaksi. Väristä oli kyllä miehen kanssa vääntöä, mutta minusta se sopii oikein hyvin. Pöydälle tulee vielä valkoinen mac, joten siitä tulee kiva kontrasti. Kone ei kyllä ole pojan, vielä ainakaan, mutta pakko on tilanpuutteen vuoksi sijoittaa yksi työpiste lastenhuoneeseen.


Näiden vetimien takia halusin tämän pöydän. Ne on taivutettua vaneria.


Risto-Matti Ratian vanhoja Palaset -hyllyjä oli meillä jo ennestään kirjahyllynä, ja netin kautta onnistuin löytämään niitä lisää K.J:n huoneeseen. Ne on ihan käteviä. Osa hyllyistä ollaan maalattu itse keltaisiksi ja harmaiksi, osa on alkuperäisiä valkoisia ja ruskeita.

Kirjat mahtuu kivasti Palaset -hyllyihin. Kirjoja K.J:llä onkin paljon, tunnustaudun suureksi lastenkirjafaniksi. Verhot on Vallilan ja kankaan nimi on Raparperin alla. Niistä on lähtöisin muu huoneen värimaailma, vaikka ei tässä mitään kovin tarkkaa linjaa ole. Periaatteena ehkä, että ei mitään hempeää.

Sängyn vieressä sijaitseva "iltasatu-tuoli" on myös kirpparilöytö. Iltasatu on erittäin tärkeä rutiini, joten siihen pitää olla mukava tuoli. Sänky on pikkusiskoni vanha ja itse maalattu.

Iskän vanhat autot on parhaita ja kestävimpiä. Kaikki uutena ostetut autot ovat ennen pitkää hajonneet leikeissä, vähintään renkaat on lähteneet. Mutta nämä ei mene miksikään.

Olen hulluna lastenkirjojen kuvituksiin. Tässä satu nimeltä Nimetön, joululahjaksi saatu.

Suosikkikirjoja, ainakin äidin, mutta myös K.J. tykkää näistä. Mikähän on sattumalta aihepiiri?

Kotihoito vs. päivähoito

Pakkohan tätä on kommentoida, kun kotihoito/päivähoito vastakkainasettelu nousi taas esille Nina Mikkosen aamuteeveessä esittämien kärjistettyjen mielipiteiden johdosta.


Tässä meidän päivähoidossa vinoon kasvanut pikku mies. K. J on ollut perhepäivähoidossa 11 kuisesta alkaen ja aloitti päiväkodissa viime syksynä noin neljä vuotiaana. Tähän asti ratkaisut ovat tuntuneet erittäin hyviltä, juuri meille sopivilta.

Itse olen sitä mieltä että tämä vastakkainasettelu on aivan turha. Tässäkin asiassa löytyy niin paljon erilaisia tutkimustuloksia, että ainakaan niiden pohjalta ei voida sanoa kumpi on lapselle parempi; kotihoito vai päivähoito. Mielestäni on tärkeää että perheet voivat valita heille itselleen parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tietenkin lapsen hyvinvointi on tärkeää, mutta niin on myös vanhempien(miksi tästä ei ikinä puhuta??), koska kyllähän vanhempien hyvinvointi heijastuu väistämättä lapsiin, ja ylipäänsä perhe-elämään. Esimerkiksi itse koen, että vaikka haluankin lapsia ja haluan antaa heille parhaat mahdolliset eväät elämään, en olisi kovin onnellinen jos en saisi tehdä myös muita asioita joista nautin. Ihmisillä on hyvin erilaiset tarpeet toteuttaa itseään, niin myös äideillä.

Koteja ja päivähoitopaikkoja on myös niin paljon erilaisia, että siinäkään mielessä mitään yleistystä ei voida mielestäni tehdä. Päivähoitopaikoissa voisi kyllä olla paremmin valinnanvaraa, mitä kautta vanhemmat pystyisivät valitsemaan omia arvojaan vastaavan hoitopaikan. Kaikkia lapsia ei pidä yrittää kasvattaa saman mallin mukaan, onhan lapsi aina persoona, joka hoitajan tulisi tuntea.

Nyt pitää lähteä hakemaan poika päiväkodista... äiti on taas saanut päivän toteuttaa itseään, ja K.J. on saanut leikkiä kavereiden kanssa. Kaikki ovat tyytyvisiä.

ihania siemeniä

Sain vihdoin tehtyä tämän kevään siementilaukset. Kamalan vaikea päättää mistä tilaisi, mutta koska en tarvitse mitään ihmeellisempiä erikoisuuksia päädyin kotimaisiin toimittajiin. Hyötykasvien siemenet tilasin Isoäidin Kasveilta ja muut Joyseedsiltä. Tässä lista tilauksistani:

1 x Leimurakkaus, "Vesuvius"
1 x Kermesmarja
1 x Kamtshatkankärhö
1 x Akileija "Black Barlow"
1 x Anemanthele "Buffalo´s Gold"
1 x Sesleria heuffleriana
1 x Yrtti-iiso "Navajo Sunset"
1 x Laventeli, "Ellagance Ice"
1 x Koreanyrtti-iiso "Liquorice White"
1 x Sormustinkukka, "Apricot"
1 x Virginiantädyke
1 x Kelloköynnös, valkoinen
1 x Sulkapiiska

Avomaankurkku "Market More"
Kesäkurpitsa "White Long"
Koristekurpitsa, pieniä
Mangoldi "Rhubarb Chard"
Härkäpapu "Kontu"
Salkopapu "Blauhilde"
Retiisi "Cherry Bell"
Keräsalaatti "Marvel of 4 Seasons"
Tammenlehtisalaatti "Red Salad Bowl"
Sidesalaatti eli Roomansalaatti "Parris Island"
Rucola eli Sinappikaali
Iisoppi
Liperi eli Lipstikka
Tilli
Kesäpaivänhattu "Marmelade"
Punapäivänkakkara

Huhhuijaa, toivottavasti ehdin oikeasti keväällä kylvääkin jotain. Uusia penkkejäkin pitäisi tietysti saada perustettua, että on sitten paikkoja mihin taimia istuttaa. Hyötykasvimaa minulta puuttuu vielä kokonaan, vanhemmillani on ainoastaan kasvihuone, joka ei sekään ole kovin hyvässä kunnossa. Mutta hyötykaveihin olisi tarkoitukseni tänä vuonna panostaa. Työtä se kyllä vaatii, kun pitää lähes tyhjästä aloittaa.

Tässä muutamia kuvia tilauksistani(kuvat Joyseeds);

Akileija "Black Barlow" ja Salkoruusu, "The Watchman". Ihastuin viime kesänä mustiin kukkiin ja nyt on pakko kokeille itse jotain.

Anemanthele "Buffalo´s Gold". Kivannäköinen yksinkertainen heinä, joka muuttuu kuparinsävyiseksi loppukesällä. Ajattelin laitttaa tätä myös parvekkeelle ruukkuun.

Kamtshatkankärhö. Jänskä kärhö, jolla ruskeat kukinnot.

Kermesmarja. Muistelen että tätä kehuttiin jossain. Tykkään muutenkin aika yksinkertaisista kasveista ja ne sopivatkin puutarhani tyyliin parhaiten.

Vauvahömppää

Hassua että vauvan tulo liikkuu mielessäni kohtalaisen vähän, vaikka laskettuun aikaan on enää joitakin päiviä(22.1). Esikoista odottaessa ei varmasti tässä vaiheessa pystynyt mitään muuta ajattelemaan. Nyt meillä on vielä vauvan sänkykin kasaamatta. Muut tavarat olen onneksi saanut tämän viikon aikana kutakuinkin paikoilleen. Vauvajuttuja on kyllä ihana hypistellä, varsinkin nuo kaikki kestovaippatarvikkeet ovat jostain syystä koukuttavia. Ehkä siihen liittyy kankaiden pehmeyden ja söpöjen kuosien lisäksi se, että ne tavallaan edustavat minulle tärkeitä arvoja. Aika ylevästi sanottu vaipoista, heh.


Kuvassa näkyvää aurinko-soittorasiaa soitettiin esikoisellekin vauvana, ja jo mahassaoloaikana. Sitä olen nytkin masulle soittanut iltaisin, mutta en ihan niin tunnollisesti ole muistanut. Muutenkaan sitä ei jaksa tällä kertaa olla niin tarkka kaikissa jutuissa, mikä on helpottavaa. Olo on luottavainen ja tuntuu että kaikki menee kyllä hyvin, ilman turhaa stressiä.

En tajua mihin kaikki aika on mennyt päivisin täällä kotona. Kohta olen lomaillut pari viikkoa, enkä ole ehtinyt tehdä juuri mitään niistä asioista, joita olin ajatellut hoitaa ennen vauvan tuloa. K.J. on sentään päivät päiväkodissa. Kaverini kuvasi mielestäni hyvin elämäänsä kotiäitinä; "minä vain kuljeskelen kotona ympäriinsä ja laitan käyntiin erilaisia koneita". Tällaiselta minusta tuntuu jo nyt, vaikka ei ole vielä edes vauvaa talossa, sen verran on kuitenkin pyykkiä ja tiskiä riittänyt. Ehkä kotitöitä on ollut rästissä kiireiseltä syksyltä, tai oikeastaan viimeiseltä kolmelta vuodelta...

Horner -huuma leviää

Ihastuin Jorin blogissa hänen tilaamiinsa Anna Maria Hornerin kankaisiin. Ja täältä löytyy vielä lisää aivan mahtavaa väriloistoa.


Kuvassa olohuoneemme värimaailmaa nykyisellään. Olemme etsineet tänne uusia verhoja jo jonkin aikaa, mutta sopivia ei ole tullut vastaan. Vihreät pitää saada pois, koska sitä on jo liikaa kun seinätkin on vihreät. Olen ajatellut jotain keltaista tai muuta pirteää ja nyt aloin pohtia sopisiko joku ihana värikäs printtikuosi. En tiedä tulisiko tilasta levoton, mutta toisaalta en halua myöskään tylsää. Sisustuksen kanssa pitää mielestäni vähän revitellä, kunhan taustalta löytyy joku selkeä linja.

Nämä ainakin miellyttää tuolta fabric.comin shopista:






Mahtavia nämä kaikki, mutta ehkä kuitenkin nuo kolme ensimmäistä, jotka ovat Hornerin kankaita, tuntuu tyylikkäimmiltä. Pitää pyytää puoliskoa tekemään kuvasovitus, niin voi testailla miltä nuo kuosit näyttäisivät olohuoneessa.

paljon paljon ruukkuja

Maalailin eilen tavallisia ruskeita saviruukkuja valeamman sävyisiksi. Tuli aika kivoja. Maalina on gesso, johon sekoitin sävyä antamaan vähän ruskeaa ja harmaata askartelumaalia. Siveltimen sijaan käytin rättiä, jolla töpöttelin maalin, koska halusin vähän patinoituneen näköisen pinnan. Ruukut tulevat lähinnä sisäkäyttöön, joten en sen tarkemmin miettinyt kestääkö tuo maali. Nuo mehikasvit hankin muutama päivä sitten. Rahapuut ovat suosikkejani, saa nähdä miten nämä lajikkeet pärjäilevät. Kuvassa näkyy myös joulusta jääneet hyasintit. Saisikohan ne säilymään kevääseen, että voisi istuttaa maahan?

Jo aiemmin esittelemäni kaktusperhe on nyt istutettu uuteen astiaan, joka on veneen mallinen lasivati. Kaktukset siis symboloivat perheemme jäseniä, ja siellä näkyy myös uusi tulokas äidin kyljessä. Kohta sen saa istuttaa juurtumaan.

piristystä

Viimeisessä postauksessa viime vuodelta olen jäänyt kevättunnelmiin. Päätin näin harmaan tammikuisen päivän kunniaksi kaivaa vähän lisää kuvia viime keväältä. Tulppaanit ovat ainakin kukoistaneet silloin hienosti. Toivottavasti niitä nousee vielä tänä vuonnakin, vaikka en saanut syksyllä istutettua yhtään uusia. Edellisistä olin kyllä kaivanut osan ylös maasta ja ne istutin syksyllä uusiin paikkoihin.
Tässä oli valkoisia ja mustia tulppaaneja ympyrän muotoon istutettuna. Valkoiset kukkivat ensin, taustalla näkyy nupullaan olevia mustia. Toivottavasti jaksavat nousta tänäkin keväänä. En yhtään muista muistinko edes lannoittaa näitä.

Räikeän oranssit olivat kauniita keltaisen kevätvuohenjuuren kanssa.

Villitulppaaneja. Näitä olisi saanut olla vähän tiheämmässä ja enemmän, mutta pidän näistä kuitenkin.

Nämä olivat kauniita, mutta ehkä hieman hienostuneita puutarhaan tyyliin.

Balkaninvuokot olivat positiivinen yllätys. Näitä lisää ensi syksynä.

Todella harmittaa näitä katsellessa, että en ehtinyt syksyllä juuri puutarhatöihin paneutua, joten mitään uusia yllätyksiä ei ole keväällä luvassa. Narsisseja ainakin olisin tahtonut lisää. Tosin kyllähän keväisessä puutarhassa aina riittää ihmeteltävää. Vähän kyllä huolestuttaa, että myyriäkin on käsittääkseni ollut taas aika paljon, toivottavasti eivät ole kaikkia sipuleita popsineet.

Kylläpäs alkaa kevät todella vallata mieltä. Tänään ajattelin katsoa pitäisikö tilata jotain siemeniä.

astukaa sisään

Kotona ollessa saa mukavasti ajan kulumaan kuvaamalla huoneita ja esineitä. Tämän mahan kanssa kun ei enää kovin pitkille asioille voi ulos lähteä. Tänään pitäisi kyllä käydä katsastamassa auto, mikä ei juurikaan kiinnosta.


Aloitanpa kierroksen kotiimme eteisestä. Täältä siis saavutaan vuonna 2004 valmistuneeseen kerrostalokolmioomme. Eteisen pitää olla hauska, piristävä ja antaa voimakas ensivaikutelma. Sen vuoksi valitsimme sinne muutama vuosi sitten tapettitalon Daalia tapetin.

Valaisin saatiin vaihdettua uuteen vasta jokin aika sitten, ja se on tehnyt melko pimeästä eteisestä paljon raikkaamman. Tilaan ei tule paljonkaan luonnonvaloa. Eteinen on tavallaan samalla myös käytävä ja toimii läpikulkutilana, mikä on tavallaan ongelmallista kun hiekkaahan lapsi- ja koiraperheessä aina riittää, ja se leviää näin kätevästi huoneesta toiseen. Tuon rahin tilalle haaveilen jotain kannellista istuinta, jonka sisällä olisi säilytystilaa, mutta en ole löytänyt sopivaa. Myös matto pitäisi vaihtaa, ja ostimmekin jo mustan maton, joka sitten näyttikin liian rajulta. Valkoinen olisi paras, mutta sen väristä ei oikein eteiseen viitsi laittaa.