kartanomiljöössä

Vietin viime viikon inventoiden kasvillisuutta kartanomiljöössä Kirkkonummella. Kuin olisi ollut jossain Italian maaseudulla. Sääkin oli suotuisa.

Rakastuin paikkaan, sanomattakin selvää.

Narkissos ja runoilijannarsisseja.

Ennen kasvihuoneisiin liittyneessä orangeriassa voisi järjestää vaikka häät...


Kyseessä oli kurssi, ja opin myös paljon. Esimerkiksi opin tunnistamaan vuorijalavan kynäjalavasta haaroittuvien lehtisuonien perusteella.

Ihastuin ojakellukkaan, joka olisi mielestäni jopa viehättävämpi puutarhakasvi, kuin sukulaisensa tulikellukka.

Tutustuin jännittävälehtiseen tuoksuköynnöskuusamaan.

Löysin violettikukkaisia Vinca minoreja eli pikkutalvioita, joiden kasvusto peitti metsässä laajan alueen.

Kauniin savyisenä kukkivia herukoita.

Sekä kerrottukukkainen runoilijannarsissi, luulisin.

***

Omassa puutarhassa on puuhattu myös ahkerasti, valitettavasti jopa niin, ettei ole malttanut työn touhussa pysähtyä kuvaamaan.

Liljakukkoja olen pyydystänyt useita. Oikeastaan se on aika kaunis ötökkä, sääli että tekee niin paljon tuhoja.

Nuijapäitä on tuhansia pihalammessa. Kesä on jo täällä, sen näkee kaikesta.