tiistaina, helmikuuta 17, 2009

Terillä

Viikonloppuna oli aivan loistava ulkoilusää. Pääsin vihdoin itsekin kokeilemaan luistelua, mahan kanssahan ei ole tänä talvena paljon urheiltu. Kyllä oli hutera olo terillä ensin. Näytänkin kuvissa aika jäykältä. Kovin pitkään en ehtinyt nauttia, kun äitini, joka vahti vauvan unta, hälytti syöttämään.

KJ on arka opettelemaan uusia asioita. Luistelua ollaan kokeiltu nyt jo ainakin viisi kertaa, mutta vieläkin meno on todella epävarmaa. Ensin pitää houkutella kaikin keinoin yrittämään, jotenkin poika tuntuu pelkäävän epäonnistumista. Sama juttu on ollut pyöräilyn kanssa. Olemme miehen knassa pohtineet miten voisimme kannustaa poikaa yrittämään rohkeammin. Emme kiinnitä huomiota virheisiin ja yritämme kannustaa parhaamme mukaan. Toisaalta pelkään että liika ylistäminen aiheuttaa KJlle suorituspaineita, että aina pitäisi onnistua. Yritämme korostaa että yrittäminen on tärkeintä, ei se mikä on lopputulos. Kuitenkin jonkinlainen arkuus uusia asioiden opettelua kohtaan tuntuu olevan hänelle luonteenomaista.


Etenemme pienin akelin. Ei sillä ole väliä oppiiko KJ luistelemaan vielä tänä talvena, mutta olisi hienoa jos hän oppisi nauttimaan harjoittelusta.

Pelargoonien vointi ei ole kehuttava. En ollut päässyt tarkastamaan niitä muutamaan viikkoon(kasvit ovat siis vanhempieni luona) ja äitini oli onnistunut kuivattamaan parhaiten säilyneen lähes hengiltä. Jouduin leikkaamaan sen ihan nysäksi, saa nähdä jaksaako se vielä kasvaa. Lajikkeeen nimeä en muista, mutta tämä oli joku vanhempi ja paljon hienompi kuin nuo muut. Muut olin leikannut jo aiemmin, kun olivat niin huonossa kunnossa, mutta niissä näkyy nyt sentään jotain vihreää.

Olen kuitenkin tyytyväinen jos saan yhdenkin säilymään kevääseen, sillä en ole ennen pelargooneja talvehdittanut. Tammikuulle asti ne olivat säilössä hämärässä eteisessä, jossa lämpötila laski varmasti lähelle nollaa kunnon pakkasilla, joten se oli vähän turhan kylmä paikka. Nyt olen siirtänyt ne toiseen eteiseen, jossa on huomattavasti lämpimämpi, ehkä 17°. Noin lämpimässä ne tarvitsevat paljon valoa, ja pyysinkin isääni tekemään ikkunalaudan että saa kasvit aivan ikkunan viereen.

1 kommentti:

Solen kirjoitti...

Tykkään itsekin puuhailla kasvien kanssa. Keväällä se aina alkaa. Alan tutkimaan siemenluetteloita, kasvi- ja puutarhakirjoja lainataan isot kasat kirjastosta. Kesällä jaksan kuitenkin laittaa vain muutaman lajikkeen kasvamaan, hieman perunaa ja porkkanaa. Pari kesäkukkaa. Syksyä kohden innostus hieman hiipuu, enkä edes jaksa miettiä talvehtimisjuttuja. Muutaman yrityksen jälkeen päätin jättää sen puuhan suosiolla muille.
Hyvä, että muilla on energiaa ja taitoa sitä tehdä :)