poikkeus hyviä ohjelmia

Parina iltana olen istunut television ääressä, mikä on aika poikkeuksellista, koska yleensä sieltä ei todellakaan tule mitään katsomisen arvoista. Toissa iltana oli kakkosen ilmastonmuutosilta. Keskustelu lähetyksessä oli kyllä suurimmaksi osaksi raivostuttavaa, mutta kuitenkin mielenkiintoista. Uskomatonta oli minusta se kun studiossa olevilta kysyttiin kuinka monella on auto, ja kuinka moni olisi valmis luopumaan autostaan. Lähes kaikilla oli, ja kukaan ei ollut valmis luopumaan. Kaupunkiautoilun hiljaisena vastustajana en pysty käsittämään ihmisten asenteita! Kukaan ei edes tuonut esiin, että voisi olla valmis luopumaan jos esim. joukkoliikennettä kehitetään. Kansanedustaja Hanna-Leena Hemming selitti jotain siitä kuinka hän valitsee mieluummin auton ja puoli tuntia enemmän aikaa kotona lasten kanssa. Puoli tuntia! Siitäkö kaikki on kiinni. Kyllä ihminen on sitten itsekäs otus.

Hjalliksella oli samantapainen järjenjuoksu; hän kuvaili mahdottomana tilannetta jossa joutuisi viemään lapset hoitoon pyörällä, ja kulkemaan sen jälkeen töihin julkisilla. Kuulostaapa todella liikaa vaaditulta. Itse olen tehnyt niin jo muutaman vuoden, eikä ole ollut ongelmia. Itseasiassa vien lapsen hoitoon kävellen, mikä on vielä hitaampaa kuin pyöräily.

Kaikkein raivostuttavinta oli, että Mauri Pekkarisen annettiin olla kokoajan äänessä. Mikä ilmastonmuutos-asiantuntija hänkin muka on. Hyvä puhumaan tietysti, mutta oli paikalla muitakin hyviä puhujia. Ja vaikka Pekkarisella saattaakin olla paljon tietoa, niin kyllä hänkin osaa taidokkaasti suodattaa tiedon kerrottavaksi omassa näkökulmassaan. Pekkarinen pääsi Jyrki Kataisen rinnalle inhokki-listalleni.

Keskustelun tulos oli aika laiha; kaikkien mielestä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pitää tehdä jotain, mutta kukaan ei ole valmis henkilökohtaisesti tekemään mitään.

Eilen taas tuli Punaisessa langassa Osmo Soininvaaran haastattelu. Osmosta on tullut politiikasta vetäytymisen jälkeen mukava satusetä, jota jaksaa nykyisin kuunnellakin. On tärkeää että löytyy tällaisia asiantuntevia arvostelijoita, jotka uskaltavat sanoa asioita ääneen, mutta eivät kiihkoile.

Pitäisi hankkia se Osmon kirja käsiin, mutta ei vaan nyt ole pahemmin aikaa lueskella. Kevään viimeiset palautukset lähestyvät kovaa. Kaksi päivää meni taas osittain hukkaan kun taistelin oikuttelevan Cadin kanssa. Plaah.